Seuran säännöt

Haminan Taitoluistelijat ry:n säännöt muutettu seuran ylimääräisessä kokouksessa 27.6.2018.


 

1 § Yhdistyksen nimi, kotipaikka, perustamisaika ja kieli

Yhdistyksen nimi on Haminan Taitoluistelijat ry.

Yhdistyksen kotipaikka on Haminan kaupunki Etelä-Suomen läänissä.

Yhdistys on perustettu helmikuun 25. päivänä vuonna 2010 ja siitä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura.

Seuran kieli on suomi.

 

2 § Seuran tarkoitus

Seuran tarkoituksena on edistää taitoluistelua seuran toimialueella, niin että eri ikäisille luodaan mahdollisuuksia harrastaa monipuolisesti taitoluistelua edellytystensä ja tarpeidensa mukaan harrastus-, kilpa- tai huippu-urheilutasolla.

Seuran toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot, urheilun reilun pelin periaatteet ja suvaitsevaisuus. Toiminnan tavoitteena on laaja-alaisen, tasa-arvoisen, ympäristön kestävää kehitystä tukevan ja kulttuurien moninaisuutta ilmentävän liikuntakulttuurin edistäminen.

 

3 § Tarkoituksen toteuttaminen

Tarkoituksen toteuttamiseksi seura:

 

1. Tarjoaa taitoluisteluun liittyvää:

     •  perusopetusta erityisesti lapsille ja nuorille;

     •  harjoitus- ja valmennustoimintaa jäällä ja oheisharjoituksissa;

     •  kilpailutoimintaa;

     •  näytöksiä;

     •  ohjaustoimintaa;

     •  kunto- ja terveysliikuntaa;

     •  muuta vastaava toimintaa, jonka tavoitteena on edistää kansalaisten fyysistä ja henkistä toimintakykyisyyttä ja hyvinvointia

     •  tiedotus- ja suhdetoimintaa; ja

     •  koulutustoimintaa. 

2. Osallistuu keskusteluun paikallisten viranomaisten ja muiden yhteisöjen kanssa taitoluistelu- ja liikuntakysymyksissä.

3. Vaikuttaa alueellisesti liikunnan kehittämiseen ja tarpeellisten harjoituspaikkojen ja -välineiden hankkimiseen ja hoitamiseen.

4. Edistää liikunnan avulla tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta sekä tukee kulttuurien moninaisuutta ja ympäristön kestävää kehitystä.

 

Toimintansa tukemiseksi seura voi:

1. Harjoittaa tarkoitukseen liittyvää julkaisutoimintaa.

2. Välittää jäsenistölleen voittoa tavoittelematta liikuntaan liittyviä välineitä, asuja ja tarvikkeita.

3. Harjoittaa välittömästi tarkoituksensa toteuttamiseen liittyvää tai taloudellisesti vähäarvoista elinkeinotoimintaa.

4. Järjestää huvitilaisuuksia, tavaran- ja rahankeräyksiä ja arpajaisia.

5. Ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja.

6. Omistaa tai hallita toimintaansa varten tarpeellisia kiinteistöjä, arvopapereita tai muuta omaisuutta.

 

4 § Seuran jäsenyydet

Seura kuuluu jäsenenä Suomen Taitoluisteluliitto ry:een, jonka sääntöjä se jäsenyhdistyksiä velvoittavin osin noudattaa. Lisäksi seura voi kuulua muihin tarpeelliseksi katsomiin yhteisöihin.

Seura ja sen jäsenet noudattavat niiden järjestöjen sääntöja, joiden jäsenenä seura on.

 

5 § Seuran jäsenet

Seuran jäseniä ovat varsinaiset jäsenet, kunnia- ja kannattajajäsenet.

Seuran varsinaiseksi jäseneksi voi hallitus hyväksyä henkilön, joka sitoutuu noudattamaan seuran sääntöjä ja päätöksiä. Seuran sääntöjen lisäksi seuran jäsen sitoutuu noudattamaan Suomen Taitoluisteluliitto ry:n ja muiden liikuntajärjestöjen sääntöjä, joiden jäsen seura on.

Seuran kokous voi hallituksen esityksestä kutsua kunniajäseneksi henkilön, joka on erittäin merkittävästi edistänyt seuran toimintaa. Kunniajäsenen arvo on elinikäinen, eikä kunniajäseneltä peritä jäsenmaksua.

Seuran kokous voi hallituksen esityksestä kutsua kunniapuheenjohtajaksi seuran puheenjohtajana ansiokkaasti toimineen henkilön. Kunniapuheenjohtajan arvo on elinikäinen, eikä kunniapuheenjohtajalta peritä jäsenmaksua.

Kannattajajäseneksi voi seuran hallitus hyväksyä yksityisen henkilön tai oikeushenkilön, joka tukee seuran toimintaa suorittavalla vuotuisen tai kertakaikkisen kannattajajäsenmaksun. Kannattajajäsenellä on puheoikeus, mutta ei äänioikeutta seuran kokouksissa.

Varsinaiset jäsenet ja kannattajajäsenet suorittavat seuran kevätkokouksen vuosittain päättämät ja kulloinkin voimassaolevat jäsenmaksut. Lisäksi jäsenet suorittavat vuosittaiset kausimaksut sekä muut mahdolliset seuran määräämät maksut.

 

6 § Seurasta eroaminen

Jäsenellä on oikeus erota seurasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta seuran kokouksessa pöytäkirjaan merkitsemistä varten. Ero astuu voimaan kuukauden kuluttua mainitun ilmoituksen jättämisestä, jonka aikana eroava jäsen on velvollinen suorittamaan seuralle kaikki erääntyneet ja sitoumuksiin perustuvat maksut.

 

7 § Jäsenen eronneeksi katsominen

Hallitus voi katsoa jäsenen eronneeksi seurasta, jos jäsen on jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta kuuden kuukauden ajan sen erääntymisestä lukien.

 

8 § Jäsenen erottaminen ja muut kurinpitotoimet

8.1. Yleinen periaate

Hallitus voi erottaa jäsenen seurasta yhdistyslain 14 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä tai jos tämä toimii vastoin seuran tarkoitusperiä, rikkoo seuran sääntöjä tai seuran kokouksen tai seuran hallituksen päätöksiä, jättää jäsenille määrätyt maksut maksamatta, syyllistyy antidoping-rikkomukseen tai toimii törkeästi tai toistuvasti vastoin urheilun eettisiä periaatteita.

Erottamispäätöksessä on mainittava erottamisen syy. Ennen erottamispäätöstä jäsenelle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi, paitsi milloin erottamisen syynä on jäsenmaksun maksamatta jättäminen.

Hallitus päättää myös muista kurinpitotoimista ja niiden yhteydessä annettavista rangaistuksissa.

Eroamis- ja kurinpitopäätös tulee voimaan heti ja sen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon viisi päivää sen jälkeen, kun päätös on lähetetty sille kirjatussa kirjeessä.

Erotetulla ei ole oikeutta vaatia takaisin seuralle suorittamiaan maksuja.

 

8.2 Antidoping –rikkomukset

Seuran jäsen sitoutuu noudattamaan kulloinkin voimassa olevaa Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry:n/ Suomen antidopingtoimikunta ADT:n vahvistamaa antidopingsäännöstöä ja Kansainvälisen lajiliiton antidopingsäännöstöjä sekä Kansainvälisen Olympiakomitean antidopingsäännöstöjä.

Dopingrikkomukset ja seuran jäsenelle niistä määrättävät seuraamukset on määrätty edellä mainituissa antidopingsäännöstöissä.

Dopingrikkomuksia ovat mm.:

·       Kielletty aine tai näyttö kielletyn menetelmän käytöstä urheilijan elimistöstä otetussa näytteessä

·       Kielletyn aineen tai menetelmän käyttö tai käytön yritys

·       Kieltäytyminen dopingtestistä

·       Dopingvalvonnan välttely ja ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti

·       Dopingtestin manipulointi

·       Dopingaineiden hallussapito

·       Dopingaineiden ja –menetelmien levittäminen

·       Dopingin edistäminen

Siltä osin kuin doping –rikkomus tapahtuu seuran järjestämässä kilpailussa tai harjoitustilanteessa, seuran hallituksen määräämänä seuraamuksena voi olla:

·       Kilpailutuloksen mitätöinti

·       Urheilutapahtuman tulosten hylkääminen

·       Urheilun toimintakielto

·       Kirjallinen varoitus

Seuran jäsen voi joutua korvaamaan dopingrikkomuksella aiheuttamansa vahingon seuralle, kansalliselle lajiliitolle ja kansainväliselle lajiliitolle.

Kansallinen lajiliitto, tai sen asemesta, tai sen lisäksi Kansainvälinen lajiliitto (ISU) voi päättää seuran jäsenelle dopingrikkomuksesta määrättävästä seuraamuksesta ja muista kurinpitotoimista edellä mainituissa antidopingsäännöstöissä, säännöissä ja sääntöjä alemmanasteisissa määräyksissä vahvistetulla tavalla.

 

8.3 Urheilun eettisten periaatteiden vastainen toiminta

Urheilun eettisten periaatteiden vastaista toimintaa on mm.:

1. Urheilulle vieraiden aineiden käyttö

·       Huumeiden ja dopingaineiden käyttö tai käytön edistäminen;

·       Esiintyminen alkoholin vaikutuksen alaisena harjoituksissa, kilpailutilanteessa tai häiritsevä käyttäytyminen alkoholin vaikutuksen alaisena seuran muissa tapahtumissa; tai

·       Tupakan ja tupakkatuotteiden käytön yhdistäminen urheilutilanteisiin.

2. Epäasiallinen käyttäytyminen

·       Törkeä kielenkäyttö, epäasiallinen arvostelu, tuomarin harhautus ja muu sääntöjen vastainen toiminta kilpailu- ja harjoitustilanteessa;

·       Kiusaaminen, kuten nimittely, uhkailu, mitätöivät eleet, perättömien tietojen levittäminen ja jät-täminen ryhmän ulkopuolelle kilpailu- ja harjoitustilanteissa. Myös epäasiallinen käytös toisia kohtaan sosiaalisen median kanavissa kilpailu- ja harjoitustilanteissa sekä niiden ulkopuolella on kiusaamista.

·       Väkivalta ja/tai sukupuolinen häirintä kilpailu- ja harjoitustilanteessa tai näiden ulkopuolella;

·       Epäasiallista toimintaa on myös vaaran aiheuttaminen itselle tai toiselle.

3. Urheiluhuijaus

·       Kilpailutilan tai -välineiden manipulointi

·       Tuloksista etukäteen sopiminen

·       Kilpailutapahtuman manipulointi

4. Vedonlyönti

·       Vedonlyönti omasta kilpailusta

5. Lahjonta

·       Tuomareiden, kilpakumppaneiden, valmentajien tai toimitsijoiden lahjominen tai sen yritys tuloksen manipuloimiseksi

Urheilun eettisten periaatteiden vastaisesta toiminnasta on seuraamuksena lajiliiton määräämä rangaistus sen mukaan kuin lajiliiton säännöissä tai kilpailusäännöissä määrätään.

Seuran hallitus voi antaa seuraamuksena epäurheilijamaisesta käytöksestä varoituksen tai kilpailu- ja harjoittelukiellon, jonka kesto voi olla korkeintaan 2 kuukautta. Törkeissä tai toistuvissa tilanteissa hallitus voi päättää jäsenen erottamisesta. Ennen seuraamuksen asettamista asianosaisella on oikeus tulla kuulluksi.

Seuran valmentajalla on oikeus välittömästi poistaa urheilija harjoituksista ja kilpailuista, jos on perusteltu syy epäillä, että urheilija on vaaraksi itselleen tai muille esimerkiksi päihteiden käytön johdosta. Tapahtuneesta tulee raportoida hallituksen puheenjohtajalle.  

 

9 § Jäsenmaksut

Varsinaisilta jäseniltä kannettavien jäsenmaksujen sekä kannattajajäsenmaksujen suurudesta päättää vuosittain seuran kevätkokous. Kunniajäseniltä ja kunniapuheenjohtajalta ei peritä maksuja.

 

10 § Seuran varsinaiset ja ylimääräiset kokoukset

Seura pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta, joista kevätkokous pidetään helmi-toukokuussa ja syyskokous syys-joulukuussa. Seuran kokouksen paikan ja tarkemman ajan määrää hallitus.

Seuran ylimääräinen kokous pidetään silloin, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi, seuran kokous niin päättää tai kun vähintään yksi kymmenesosa seuran äänioikeutetuista jäsenistä on jonkin määrätyn asian takia tehnyt siitä hallitukselle kirjallisen esityksen. Ylimääräisen kokouksen kutsussa on mainittava asia, jonka vuoksi kokous on koolle kutsuttu. Ylimääräinen kokous on pidettävä vähintään kahden kuukauden kuluessa siitä, kun jäsenet ovat tehneet siitä edellä mainitulla tavalla esityksen.

Kutsu varsinaiseen ja ylimääräiseen seuran kokoukseen on julkaistava vähintään 14 vuorokautta ennen kokousta seuran internetsivuilla tai jäsenille lähetettävällä kirjallisella kutsulla tai sähköpostilla.

Asioista, joita seuran jäsenet haluavat kevät- tai syyskokouksen käsiteltäviksi, on tehtävä hallitukselle kirjallinen esitys viimeistään 10 päivää ennen kokousta.

 

11 § Kevät- ja syyskokous 

 

Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1.  Avataan kokous

2.  Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja ääntenlaskijat

3.  Todetaan läsnäolevat äänioikeutetut jäsenet

4.  Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

5.  Päätetään jäsenyydestä muissa järjestössä ja yhteisöissä

6.  Käsitellään ja hyväksytään seuraavan kalenterivuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio

7.  Vahvistetaan jäsen- ja kannattajajäsenmaksujen suuruus seuraavaksi toimintavuodeksi

8.  Valitaan jäsenten keskuudesta hallituksen puheenjohtaja joka toinen vuosi

9.  Valitaan hallitukseen jäsenet ja varajäsenet erovuorossa olevien tilalle

10. Valitaan yksi (tai kaksi) toiminnantarkastajaa/tilintarkastajaa ja vastaava määrä varatoiminnantarkastajia/varatilintarkastajia

11. Päätetään seuran edustajista niihin järjestöihin ja yhteisöihin, joissa seura on jäsenenä

12. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

13.Päätetään kokous

 

Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1.  Avataan kokous

2.  Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja ääntenlaskijat

3.  Todetaan läsnäolevat äänioikeutetut jäsenet

4.  Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

5.  Esitetään hallituksen laatima vuosikertomus ja tilinpäätös sekä toiminnantarkastajan antama toiminnantarkastuskertomus tai tilintarkastajien antama lausunto.

6.  Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille

7. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

8. Päätetään kokous

 

12 § Pöytäkirja

Seuran ja sen hallituksen kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa. Seuran kokousten pöytäkirjat allekirjoittaa kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri sekä kokouksessa valitut pöytäkirjantarkastajat.

Hallituksen kokousten pöytäkirjat ovat kyseisen kokousten puheenjohtajan ja sihteerin allekirjoitettava.

 

13 § Äänestys

Kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Henkilöasiat ratkaistaan siten, että eniten ääniä saaneet valitaan. Henkilövaaleissa äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla. Muissa asioissa se mielipide voittaa, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt. Äänestys toimitetaan suljetuin lipuin, mikäli joku äänioikeutettu sitä vaatii.

Jokaisella kokoukseen mennessä jäsenmaksunsa maksaneella viisitoista vuotta täyttäneellä varsinaisella jäsenellä, kunniajäsenellä ja kunniapuheenjohtajalla, kannattajajäseniä lukuun ottamatta, on yksi ääni.

Valtakirjalla ei saa äänestää.

 

14 § Seuran hallinto

Seuran toimintaa ja taloutta hoitaa hallitus, johon kuuluu kahdeksi toimintavuodeksi valittu puheenjohtaja, ja kahdeksi toimintavuodeksi valitut 4-6 jäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Hallitus valitsee lisäksi sihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt, jotka voidaan valita myös hallituksen ulkopuolelta.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat sen tarpeelliseksi tai kun puolet hallituksen jäsenistä kirjallisesti sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Hallituksen käsittelemät asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa arpa.

Hallituksen tehtävänä on johtaa ja edustaa seuraa sekä hoitaa seuran asioita lain, näiden sääntöjen, seuran kokouksen päätösten sekä seuraa sitovien sääntöjen mukaisesti. Erityisesti hallituksen tulee:

1.  hyväksyä ja erottaa jäsenet ja pitää jäsenluetteloa

2.  hoitaa seuran taloutta ja omaisuutta sekä kirjanpitoa

3.  laatia toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavaa toimintavuotta varten

4.  määritellä seuran maksusäännöt

5.  laatia seuran toimintakertomus ja tilinpäätös

6.  luovutta tilit, vuosikertomus ja muut tarvittavat asiakirjat toiminnantarkastajalle/tilintarkastajalle viimeistään kolme viikkoa ennen syyskokousta.

7.  kutsua koolle seuran kokoukset ja valmistella niille esitettävät asiat sekä toimeenpanna niiden päätökset

8.  puuttua sääntöjen rikkomuksiin ja ratkaista sen käsiteltäväksi jätetyt erimielisyydet

9.  kutsua kunniajäsenet ja myöntää kunnia-, ansio- ja tunnustusmerkit

10. nimittää avukseen tarpeelliset toimikunnat ja työryhmät

11. valita ja erottaa seuran palkatut toimihenkilöt sekä sopia heidän tehtävistään ja palkkauksestaan

12. ohjata, edistää ja valvoa taitoluistelun kehitystä alueellaan

13. ryhtyä muihin toimenpiteisiin, joita seuran etu vaatii

 

15 § Nimenkirjoittajat

Seuran hallitus edustaa seuraa. Seuran nimen kirjoittaa puheenjohtaja yksin tai varapuheenjohtaja jonkun hallituksen jäsenen kanssa. Seuran hallitus voi päättää antaa nimenkirjoitusoikeuden yksin tai yhdessä muulle henkilölle.

 

16 § Tilikausi

Seuran tilikausi 1.7. – 30.6.

 

17 § Työryhmät

Seuran hallitus voi perustaa työryhmiä. Työryhmät voivat päättää sisäisestä toiminnastaan kuitenkin siten, että seuran hallitus vahvistaa työryhmien tekemät oikeustoimet.

 

18 § Sääntöjen muuttaminen

Näiden sääntöjen muuttamisesta päättää seuran kokous vähintään kolmen neljäsosan enemmistöllä seuran kokouksen äänestyksessä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta.

 

19 § Seuran purkaminen

Seuran purkamisesta päättää seuran kokous vähintään kolmen neljäsosan enemmistöllä äänestyksessä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava erikseen seuran purkamisesta.

Jos seura on päätetty purkaa, sen varat on luovutettava purkautumisesta päättävän kokouksen tarkemmin määrittelemällä tavalla taitoluistelua kehittävään tai liikuntakasvatusta edistävään tarkoitukseen. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen. Selvitysmiehinä (yksi tai useampi) toimivat kokouksen valitsemat henkilöt.

Seuran purkamisesta on ilmoitettava yhdistysrekisteriin.

 

20 § Yleisiä määräyksiä

Näiden sääntöjen lisäksi noudatetaan voimassaolevia yhdistyslain määräyksiä.